Mikrofonit kolvattuna kytkimeen ja maahan.
42:n kondensaattori tone-potikassa ja muutenkin aikalailla sähköt kasassa.
Lopulta sitten viimeisiin kokoamisiin. Kolvin ollessa kuumana huomasin, ettei talla mahdu nykyiden pleksin
kanssa ilman väkivaltaa, joten jouduin kiireellä rumentamaan tätä hieman.
Gotohin virityskoneet istuivat lavan koosta huolimatta mukavasti. Hinta/laatu hyvä, vaikkei nämä halvaksi tulleet.
Tässähän tämä sitten alkaa olla.
Tälläiseen perheeseen vanha vision sitten päätyi. Soittokelpoinen kyllä. Arvokas? Minulle kyllä.
Perhe kuvassa vasemmalta lukien:
Epiphone Everly Brothers Signature Akustinen
hieman näkyy lapaa 50-luvun lopun 8-kielisestä lap-steelistä
Washburn HB-53 Käsintehty Made in USA (Pelastin
joltain jazz-mieheltä)
(Takana piilossa) Jazzmaster-Bassokitara (halpis)
Tanglewood Supersix - Surffi-monsteri bigsby tallalla
Uusin tulokas - Vision
Ja kissa nimeltä Pommi.
Lisäksi vielä ukulele ja 6-kielinen kitarabanjo, joka tällä hetkellä erään yhtyeen nauhoituksissa lainassa.
Vähiin käy ennenkuin loppuu. Hirviöhän tästäkin sitten tuli. Mutta oma hirviö.
Tunnelmointikuva. Tässä tuoremmat tekeleeni. Testatessa muuten kuulosti tämä entinen Vision
mahdottoman paljon alkuperäiseltä Fender-Twangilta.. Eli taisin kuin taisinkin onnistua, vaikka ulkokuori ei
Niin kamalan hienoksi tullutkaan.
Tuo punainen on virityskoneita vaille valmis. Ei valitettavasti tule itselle, vaan
Miss Monster Club- nimisen ryhmän annalle. (Mieli tekisi kyllä pitää itsekkin..
Sen verran hyvin sopii metallinpunainen ja hopea..)
Eli. Tähän on tultu. Projekti nimeltä Vision on valmis. Aikaa meni kahden viikon aikana noin 2-4 työpäivällistä.
Rahaa meni kaikkineen noin 120-150€.
Kiitosten paikka.
Ensimmäiseksi Juhani Kuisminille suurin kiitos, että luopui vanhastaan ja antoi minun muokata siitä itselleni soittimen.
Toiseksi vaimolle, jonka sisustus kärsii, kun käytän olohuonetta "askarteluun".
Projektista nautiskellessa soittimessa muuten pyöri sekä The Accidents, että Prisonshake.